Blogi: Sosiaalisen hyväksyttävyyden ydinkysymys - Kuuleeko minua kukaan?

Sosiaalinen hyväksyttävyys on enemmän kuin puoli voittoa isoissa teollisuushankkeissa. Kun hanke on hyvin perusteltu ja avoimesti ulospäin viestitty, sille voi povata menestystä – mutta miten kansan syvien rivien luottamus saavutetaan, kysyy projektipäällikkö Jari Lindström Cursorista.

Sitran ja Cursorin yhteishanke Sosiaalinen hyväksyttävyys – asukkaiden ja yritysten yhteinen toimintamalli alkoi helmikuussa 2024 ja jatkuu vuoden loppuun. Nyt puolivälin krouvissa on hyvä vähän katsoa, mitä on jo tehty ja mitä tuleman pitää.

Hankkeen ytimessä on uudenlaisten vuorovaikutuksen ja osallistumisen toimintatapojen luominen eri sidosryhmien välille – etenkin Kotkan-Haminan seudulle rakentuvaa akkuteollisuutta silmällä pitäen.

Haluamme löytää ratkaisuja siihen, että asukkaat ja kolmannen sektorin toimijat pystyvät vaikuttamaan vihreän siirtymän lupaprosesseihin ennakoivasti ja oikea-aikaisesti. Investointihankkeiden ja yritysten puntarissa taas painaa mm. lupaprosessien sujuvuuden parantaminen, sosiaalisen toimiluvan sekä asukasyhteistyön vahvistaminen.

Osallista ajoissa

Isot teolliset hankkeet herättävät aina tunteita, se on selvä. Ongelmana tähän asti on ollut luodata kansalaisten mielialoja tarpeeksi ajoissa, jotta prosesseja voidaan muokata fiksumpaan suuntaan. Mikäli ihmisten tuntemuksia kartoitettaisiin nykyistä laajemmin – luvitusputken eri vaiheissa – lopputuloksena voisi olla tehdas, jonka takana kehtaa seistä entistä useampi.

Erilaiset digityökalut auttavat meitä pureutumaan pulmaan. Cursor kokeili joulukuussa 2024 Polis-osallistamisalustaa selvittääkseen, mitä mieltä ihmiset ovat akkutehdashankkeista.

Avoimessa kyselyssä esitettiin väitteitä, joiden kanssa vastaaja voi olla samaa mieltä tai eri mieltä. Halutessaan väitteen voi myös ohittaa.

Väitteet puntarissa

Olin laatinut alustalle 20 ”siemenväitettä”, joihin kansalaiset voivat ottaa kantaa. Ilahduin, kun ihmiset käyttivät hyväkseen alustan ominaisuutta lisätä kyselyyn omia väitteitään: näitä kertyi lopulta peräti 40 kappaletta.

Datan pohjalta Polis-alusta loi konsensusjanan, jossa toisessa laidassa olivat väitteet, joiden kanssa vastaajat olivat laajasti samaa mieltä – ja toisessa laidassa olivat väitteet, jotka jakoivat mielipiteitä. Näistä jälkimmäisistä kaksi teemaa oli ylitse muiden.

Ensinnäkin moni vastaajista oli pettynyt siihen tapaan, miten akkuhankkeista puhuttiin julkisuudessa. Viestintää pidettiin epäselvänä ja saatavilla olevaa tietoa riittämättömänä.

Toinen voimakkaasti polarisoiva teema oli luottamus lupaviranomaisiin. Vaikka moni vastaaja uskoi lupaviranomaisten olevan tehtäviensä tasalla ja luotettavia, hälyttävän paljon oli myös niitä kansalaisia, jotka eivät luota lupaviranomaisiin.

Tämän havainnon äärellä on lupa pysähtyä hetkeksi. Suomi on rakennettu luottamuksen varaan ja täkäläiset viranomaiset ovat nauttineet kansainvälisessä vertailussa varsin poikkeuksellista luottamusta. Jos tuo sokkeli on nyt vaarantunut, sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

Pintaa syvemmälle

Johtopäätösten aika ei kuitenkaan ole vielä. Tämän pilottikyselyn osallistujamääräkin (103 kpl) oli liian alhainen, jotta mitään varmaa voisi lausua. Olemme kuitenkin valmistelleet jo hankkeen seuraavan vaiheen, jossa pureudutaan syvemmin nyt paljastuneisiin kipukohtiin.

Touko-kesäkuussa 2025 toteutamme robottipuhelukokeilun, jossa robotti soittaa kansalaisille ja tekee kysymyksiä erityisesti näistä polarisoivista, polttavista teemoista. Robottipuheluista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Etelä-Karjalasta ja olemme uteliaita näkemään, millaisia tuloksia robopilotti tuo Kotkan-Haminan seudulla.

Kaikki mukaan keskusteluun

Cursor kokeilee uusia teknologioita ja ratkaisuja, jotta tavallisen ihmisen ääni saadaan kuuluville nykyistä paremmin. Akkuklusterin nousu Etelä-Kymenlaaksossa on valtava taloudellinen mahdollisuus, mutta myös haaste demokratialle – miten voimme varmistaa, että kaikkien mielipiteitä kuullaan ja kunnioitetaan?

Ihmisten osallistaminen teollisuushankkeiden eri vaiheissa on hyvä tapa lisätä demokratiaa, avoimuutta ja vuoropuhelua. Ja vaikka digityökaluilla voidaan saavuttaa kovia tehoja, paljon voidaan saada aikaan myös ihmisten tapaamisella, ihan kasvotusten.

Ajatuksia kannattaa vaihtaa muiden kanssa erityisesti silloin, kun ollaan eri mieltä jostain. Sitä kautta voi oppia jotain uutta.

Jari Lindström

Kirjoittaja on Cursorin projektipäällikkö, jonka mukaan enemmistö ihmisistä haluaa vain tulla kuulluiksi ja on valmis keskustelemaan vaikeistakin asioista.