Easpring Finlandin profiiliprojekti liputtaa paikallisen osaamisen ja kansainvälisen yhteistyön puolesta

Easpringin akkumateriaalitehtaan rakennustyömaa on vaikuttava näky. Rakennustyöt Keltakallion tontilla etenevät hyvässä vauhdissa ja suomalais-kiinalainen yhteishanke vaikuttaa olevan kaikin puolin iskussa. Tehdasinvestoinnilla on myös muhkea hintalappu: 800 miljoonaa euroa.

Syyskuussa pidetyn mediapäivän aikana toimittajat pääsivät kiertämään mittavaa rakennustyömaata ja jututtamaan niin suomalaisia kuin kiinalaisiakin isäntiä. Vaikutuksen teki paitsi tontin laajuus (27,8 hehtaaria), myös rakentajien hartioiden leveys: huhti–lokakuussa 2025 työmaalla on työskennellyt yhteensä 151 alihankkijayritystä. ”Suuri hyöty on ollut Cursorin ylläpitämästä alihankintarekisteristä”, totesi Easpring Finlandin ympäristö- ja työturvallisuusasioista vastaava Risto Kohvakka. Rekisteri löytyy osoitteesta powercoast.fi. Alihankkijayritysten kotipaikat sijoittuvat ympäri Suomen maakuntia; kymenlaaksolaiset yritykset ovat mukavan vahvasti edustettuina 31 yrityksen voimin.

36 000 neliön tehdasrakennus

Rakennustyöt starttasivat keväällä 2025. Mediavisiitin aikaan tehtaan päärakennuksen runko alkoi hyvinkin hahmottua: massiivista runkoa kannattelevat yli 30-metriset pilarit, jotka näkyvät kauas. Rungon odotetaan valmistuvan vielä tämän vuoden aikana. Valmiina päärakennus on kooltaan 36 000 neliömetriä. Lisäksi tehdastontille nousee varastoja ja muita apurakennuksia.

Paljon on Kymijoessa vettä virrannut siitä, kun valtion omistama Finnish Minerals Group kävi ensimmäisiä keskusteluja kiinalaisen Easpringin kanssa vuonna 2019. Nyt kaikki kuitenkin rullaa eteenpäin varsin vauhdikkaasti: tehtaan on määrä tuottaa ensimmäiset tuotenäytteet kesällä 2026 ja aloittaa kaupallinen tuotanto vuoden 2027 aikana, kertoo Easpring Finlandin kaupallinen johtaja Vesa Koivisto ”Teemme tarkasti räätälöityä tuotetta asiakkaiden tarpeiden mukaan”, Koivisto kuvailee bisneksen laatua.

Tuhannen kypärän työmaa?

Rakennustöiden kiireisin vaihe ajoittuu vuoden 2026 alkuun, jolloin tehtaalla tehdään laiteasennuksia. Työmaalla työskentelee tuolloin yhteensä noin 800–1000 henkilöä.

Mediapäivässä esiteltiin myös lukuja työntekijöiden taustasta: yhtiön kirjanpidon mukaan työmaalla on toistaiseksi työskennellyt 773 suomalaista, 97 kiinalaista ja lisäksi 20 muita kansalaisuuksia edustavaa työntekijää. ”Töitä on tehty kaatosateessakin, meillä on kovia miehiä ja naisia työmaalla”, totesi Risto Kohvakka. Työkoneita työmaalla on 62 kpl.

Suomessa säästät selvää rahaa

Kiinalainen Easpring on maailman johtava katodimateriaalin toimittaja – mutta Kotkan tehdas on ensimmäinen kerta, kun yhtiö rakentaa tuotantolaitoksen Kiinan ulkopuolelle. Easpringin projektinjohtaja Zhang Junjie kertoo, että Keltakalliossa rakennetaan etupäässä kolmesta syystä. ”Suomen energiahinnat ja -portfolio ovat hyvin houkuttelevat. Kartoitimme energiatilannetta ja saimme selville, että joutuisimme maksamaan energiasta 50–100 % enemmän jossain muualla Euroopassa”, Zhang totesi ja lisäsi, että akkuja sähköautoihin tekevä yhtiö on osa vihreää siirtymää – ja hyödyntää mielellään Suomen uusiutuvaa energiaa.

Toinen syy on se perinteinen: sijainti, sijainti, sijainti. ”Logistiikka toimii Kotkassa hyvin. Satama on lähellä, tieverkosto hyvä ja Kotkan kaupunki on tukenut meitä hienosti”, Zhang kiitteli, viitaten tontista tehtyyn 50 vuoden vuokrasopimukseen. ”Yleensä tontti on ostettava omaksi, joten olemme hyvin tyytyväisiä tähän ratkaisuun.”

Akkuarvoketju kiihdyttää

Zhangin tarjoama kolmas peruste liittyy Kiinan ja Suomen hyvään yhteistyöhön. ”Me koemme, että suomalaiset ovat hyvin ystävällisiä – ja yhteistyömme täällä on parempaa kuin missään Euroopassa.”

Zhang pitää tärkeänä myös kohisten nousevaa Power Coast -akkuekosysteemiä: ”Täällä on kunnianhimoa rakentaa pitkä akkuarvoketju. Me olemme ensimmäinen iso teollinen toimija Power Coastissa, mutta lisää tulee”, hän uskoo. Easpringillä on Kiinassa jo kolme akkumateriaalitehdasta – miten Kotkan operaatio tulee eroamaan niistä? – Kotkan tehtaasta tulee automaatiota paremmin hyödyntävä älytehdas, vastasi Zhang.

Pääurakoitsija taitaa akkutehtaat

Myös pääurakoitsija China Harbour Engineering Companyn (CHEC) edustaja, projektipäällikkö Lin Tao antoi nopean päivityksen töiden edistymisestä. Linin mukaan työt ovat sujuneet hyvin ja aikatauluissa on pysytty. ”Meillä on kokemusta vastaavista akkuteollisuuden projekteista Kiinasta”, Lin totesi. Suomen talven suhteen hänellä oli silti erikoistoive: ”Lämmintä, kiitos.”

Tehtaan rakennustöihin liittyvät urakat kilpailutetaan – ja on kilpailutettu – Suomessa. Suomalainen Rego Oy toimii pääurakoitsijan yhteistyökumppanina ja vastaa hankkeen projektijohdosta yhdessä CHEC:n oman organisaation kanssa.

Vaativa aikataulu

Rego Oy:n toimitusjohtaja Heikki Schemeikka kertoi, että tehdashanke sisältää paljon ”ihan perusrakentamista”, mutta tiiviissä aikataulussa pysyminen asettaa omat haasteensa. ”Ihmis- ja materiaalivirtojen koordinointiin on kiinnitettävä erityistä huomioita, jotta työt sujuvat”, Schemeikka totesi.

Työmaalogistiikka on isossa roolissa hankkeessa, vahvistaa Risto Kohvakka. ”Onneksi meillä on täällä tilaa – tilanne olisi toinen, jos pitäisi rakentaa keskustassa.” Nykyisen vajaan 30 hehtaarin päälle onkin varattu vielä 50 hehtaaria mahdollista laajenemista varten.

Keltakallion CAM-tehdas – sähköautovalmistajien hovihankkija

Ensivaiheen kapasiteetilla tehdas tuottaa vuodessa 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia, mikä täyttää 750 000 sähköauton materiaalitarpeen. Tällä kapasiteetilla tehdas työllistää suoraan noin 270 työntekijää ja tuottaa arviolta noin 180 miljoonaa euroa uusia verotuloja Suomelle vuosittain.

Easpring Finlandin tähän mennessä julkistettuja asiakkaita ovat korealaiset SK On ja LG Energy, joilla on Euroopassa tehtaat Puolassa ja Unkarissa. ”Eurooppa tarvitsee lisää akkuja sähköautoihin – ja myös sähkön varastointiin”, Easpringin projektinjohtaja Zhang Junjie toteaa ja lisää, että Easpring uskoo markkinan kasvavan entisestään. Johtaja Vesa Koivisto on samoilla linjoilla: ”Me näimme markkinan heikentyneen hetkeksi, mutta nyt kysyntä on palannut ja kasvaa.”