Blogi: Rohkeutta ja rahaa toteuttaa vaadittavia infraratkaisuja

Suomella on todella suuret ”once in a lifetime” -mahdollisuudet rakentaa vetytaloudesta kansantaloudellemme uusi suuri teollisuudenala, samantapainen menestystarina kuin öljystä tuli aikanaan Norjalle. Puhutaan huikeista luvuista: jopa 100 000 uudesta työpaikasta ja 30 miljardin euron vaikutuksesta kansantalouteen. Kelpaisivat nuo työpaikat ja veroeurot tässä heikentyvässä taloudellisessa tilanteessamme.

Meillä on kaikki edellytykset menestyä vetymarkkinoilla. Sähkö on ehkäpä jopa Euroopan halvinta, biogeenista hiilidioksidia on saatavilla metsäteollisuuden piipuista, meillä on luotettava sähkönsiirtoverkko, ja teknologiateollisuus pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvittavia ratkaisuja.

Logistiikka satamista ulos maailmalle toimii lopputuotteille, minne vety tai sen jalosteet pääosin viedään. Vedyn siirtoputkea suunnitellaan kovaa vauhtia toimimaan jo vuonna 2030 Suomessa, ja sen on tarkoitus yhdistyä Eurooppaan rakentuvaan vetyinfraan.

Vetytalous nojautuu uusiutuvaan vihreään sähköön, jota lähes kaikki Suomessa tuotettava sähkö jo on. Aurinko- ja erityisesti tuulivoima ovat avainasemassa lisääntyvässä sähköntuotannossa.

Tuulivoiman tuotanto tuplaantuu jo lähivuosina. Se tehdään lähes kokonaan Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Toivottavasti myös Itä-Suomeen saadaan rakennettua tuulivoimaa, kunhan löytyy rahaa ja poliittista sekä sotilaallista tahtotilaa tutkavalvonnan uudistamiseksi.

Sähkön tuotanto voi edelleen moninkertaistua, mikäli syntyvälle energialle keksitään loppukäyttöä. Mikäli loppukäyttöä ei saada luotua, ei myöskään uutta tuulivoimaa voi syntyä. Me tarvitsemme siis energiaintensiivistä teollisuutta kasvavassa määrin, kuten datakeskuksia, akkuteollisuutta, vihreän teräksen tuotantoa, energiavarastoja jne. Järkevää on myös jatkojalostaa sähköä edelleen, eli puhutaan vedyn tuottamisesta tai vedyn jalosteiden valmistamisesta, kuten synteettisiksi polttoaineiksi, lannoitteiksi, kemianteollisuuden raaka-aineiksi jne.

Vetytalouden potentiaalisimmat tuotantoalueet Euroopassa sijaitsevat Iberian niemimaalla ja Pohjoismaissa. Pääosa vedyn kulutuksesta taas sijaitsee Keski-Euroopassa, jossa vety tulee näyttelemään isoa roolia osana kriittistä energiaomavaraisuuden kehittämistä ja samalla ilmastonmuutoksen torjumisessa irtautuen fossiilisista energialähteistä.

Keski-Euroopassa ei pystytä sähköntuotannon massiiviseen lisäämiseen, ja siksi siitä jalostettava vety joudutaan tuomaan sinne eri puolilta maailmaa. Vetyputki kansallisesti, ja yhdistettynä Suomesta Eurooppaan, sekä vedyn jalostaminen eri tuotteiksi, kuten e-polttoaineiksi, ovat ratkaisuja menestyksemme rakentamiseksi.

”If you build it, they will come”, sanotaan. Tarvitsemme siis rohkeutta ja rahaa toteuttaa vaadittavia infraratkaisuja. Miljardiluokan investointeja tarvitaan valtion toimesta, jotta pääsemme vetytalouden avaintoimijaksi. On hyvä miettiä, mihin kaikkeen niitä rajallisia valtion rahoja laitetaan. Ehkäpä vetyputki toisi meille enemmän elinvoimaisuutta kuin esimerkiksi tietyt ratahankesuunnitelmat, joihin miljardeja ollaan myös kaavoittamassa. Ehkäpä kansallinen etu pitäisi laittaa maakuntien etujen edelle? Myös kansallisia investointitukia tarvitaan yrityksille etenkin vetymarkkinoiden alkuvaiheen kehittymisessä. Uskon, että emme tarvitse olla samoilla tasoilla muiden kilpailijamaiden kanssa, koska meillä on näitä muita etuja. Lisätään listaan vielä joustava ja nopea luvitus. Kun nämä asiat saataisiin kuntoon, investorit kyllä löytyisivät toteuttamaan hankkeet. Ja hienointa tietysti olisi, jos ne investorit olisivat edes osittain suomalaisia yrityksiä. Näin hyöty jäisi mahdollisimman suurelta osin kotimaahamme.

Kirjoittaja on Cursor Oy:n Senior Advisor Jarkko Harjula