Monipuolinen koulutuspaletti kirittää akkuklusteria
Nouseva akkuklusteri tarvitsee osaavaa työvoimaa. Eri oppilaitoksilla on tässä tärkeä rooli – ja Ekami, Xamk ja LUT ovat enemmän kuin valmiit ottamaan haasteen vastaan.
Kaavaillut neljä tuotantolaitosta tarvitsevat etenkin suorittavan portaan työntekijöitä. Arvioiden mukaan tehtaiden rekrytointitarpeista 70% kohdistuu nimenomaan sinikaulustyöntekijöihin.
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami on Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden muodostama kuntayhtymä, joka vastaa alueen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä (Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto). Kuntayhtymän johtaja, rehtori Sami Tikkanen pitää akkuteollisuuden rantautumista Etelä-Kymenlaaksoon valtavana mahdollisuutena, joka voi muuttaa koko seudun kehityksen suunnan.
”Työntekijöiden löytäminen tehtaisiin on positiivinen haaste. Olemme lähteneet sitä selättämään pienellä riskillä ja etupainotteisesti.”
Seudun ammatillisessa koulutuksessa on ollut kova prosessiteollisuuden suuntautuneisuus jo vanhastaan, kiitos vahvan metsäteollisuuden.
”Tämä osaamispohja on sitten laajentunut kemianteollisuuteen ja Googlen tulon myötä datakeskuksiin”, Tikkanen kuvailee.
Lisää opettajia ja oppilaita!
Nyt horisontissa siintävät akkutehtaat ovat jo aiheuttaneet paljon peliliikkeitä Ekamilla.
”Olemme kolminkertaistaneet prosessialan henkilöstön rekrytoinnin koulussa ja sisään otettavien prosessiteollisuuden oppilaiden määrä on nostettu 40:stä 140:een.”
Prosessiteollisuuden ammattitutkinnon lisäksi talon ”kuumia” tutkintoja ovat myös ainakin kunnossapito, sähköautomaatio, talotekniikka ja kone- ja tuotantotekniikka.
”Me haluamme kehittää koulutustarjonnan lisäksi myös oppimisympäristöjä”, linjaa Tikkanen. Yksi esimerkki tästä on Haminan kampukselle tehtävät uudet laboratoriotilat.
Tikkanen myöntää, että akkuklusterin rakentumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, mutta akkutoimiala on myös tulevaisuuden ala, joka vetää hyvin.
”Aloituspaikkoja lisäämällä annamme itsellemme mahdollisuuden olla kehityksessä mukana”, hän muotoilee.
Tikkasen mukaan yksi paikallinen valtti on ehdottomasti yhteen hiileen puhaltaminen: ”Olemme tehneet hienoa yhteistyötä Xamkin ja LUTin kanssa”, hän kiittelee. ”Jatkossa yhteisiä hankkeita tulee vielä lisää, kun yhteistyö tiivistyy.”
Koulutus ja tutkimus symbioosissa
Koulutusjohtaja Arja Sinkko ja tutkimusjohtaja Petteri Jernström Xamkista katsovat hekin, että akkuklusterin ”upside” on huomattava.
”Koulutuksen kautta voimme viedä eteenpäin viestiä, että akkuteollisuus on vahvasti tulevaisuuden ala”, Sinkko toteaa.
Xamkissa on – jo nyt – kokenut opettajakunta kouluttamassa akkuteollisuuden osaajia ja osaamista päivitetään yhteistyössä LUTin kanssa. Lisäksi ammattikorkeakoulun TKI-toiminta tukee vahvasti alan kehitystä, kertoo Petteri Jernström.
”Meillä on 11 miljoonan euron hankesalkku seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja vahva tahtotila vauhdittaa vihreää siirtymää TKI:n kautta”, Jernström valottaa yksikkönsä tutkimuspuolta. Xamkin soveltavan tutkimuksen ja koulutuksen käyttöön tarkoitetun kansainvälisen tason TKI-ympäristön ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2025 aikana.
Xamk räätälöi akkuinsinöörejä
Akkuklusterin ”avaintutkinto” Xamkissa on energiatekniikan insinööritutkinto, jota on jo ennakoiden kehitetty vastaamaan akkuteollisuuden tarpeita. Opintoihin sisältyy mm. akkujen ja energiavarastoinnin, kemian, fysiikan, sähkötekniikan, prosessiautomaation, prosessinohjauksen, tehdassuunnittelun sekä puhtaan teknologian opintoja. Lisäksi opiskelija voi valita 15 – 30 opintopisteen laajuiset akkuteollisuuden tarpeisiin vastaavat täydentävät/syventävät opinnot.
Xamkin avoimen ammattikorkeakoulun, Pulsen, tarjontaan on tulossa kaikille alasta kiinnostuneille 30 opintopisteen laajuinen Akkuteknologian osaaja -koulutus, mikä vastaa noin 800 tuntia opiskelijan työtä ja 100 opiskelupäivää. Osaajakoulutukset ovat ammattikorkeakoulututkinnon erityisosaamisen kokonaisuuksia, joiden tuottama osaaminen vastaa työelämän osaamistarvetta tai -vajetta. Osaajakoulutus sinänsä ei vielä johda tutkintoon.
Arja Sinkko katsoo, että akkuklusteria rakentamaan ja pyörittämään tarvitaan paljon tekniikan asiantuntijoita, eri taustoista ja tutkinnoilla. ”Kaikkia tarvitaan. Lisäksi meillä on hieno koulutuspolku, jossa voi aloittaa Ekamin ammatillisella tutkinnolla, jatkaa Xamkiin insinööriksi ja sieltä LUTiin vaikka tohtoriksi asti.”
Arvoketjun puuttuvat palaset
LUTin energiavarastoinnin professori Pertti Kauranen toteaa, että akkuteollisuus kaavailee Etelä-Kymenlaaksoon nyt sen kokoluokan laitoksia, että niillä on sekä alueellista että valtakunnallista vaikutusta.
”Suomalaisesta akkuarvoketjusta onkin puuttunut katodi- ja kennotehdas, joten nämä uudet investoinnit voivat täydentää ketjun”, hän huomauttaa.
LUT on muutoksessa mukana mm. rakentamalla Lappeenrantaan uutta akkumateriaalilaboratoriota. ”Pohja ja laitteet pitäisi olla valmis tänä vuonna”, Kauranen paljastaa. Vastaavan tapaisen labran rakentaminen myös Kotkaan ei ole poissuljettu ajatus sekään.
Dippi-inssi putkessa?
Professori Eveliina Repo LUTista toteaa, että akkuteollisuus on tietenkin vasta hahmottumassa, mutta LUTin kurssisisältöjä suunnitellaan jo hyvinkin akkulähtöisesti.
”Akkupuolelle voi myös tulevaisuudessa tulla oma diplomi-insinöörikoulutus ja miksei tohtoriohjelmakin”, Repo toteaa.
Kauranen ja Repo korostavat nyt työn alla olevien isojen hankkeiden työvoimaintensiivisyyttä. ”Kaikki koulutustasot ja kaikki alueet tarvitaan mukaan, jotta työvoiman tarve saadaan katettua”, arvioi Repo.
”Tässä työssä on tärkeää ottaa koko arvoketju huomioon, aina akkujen kierrätystä myöten”, hän lisää.
Teksti: Sami Anteroinen
Kuva: Shutterstock kuvapankki